Taustatarina

Vuodet nykyhetkestä 1. vuoteen (2018-2023)

  • Suurta osaa maailmasta on koetellut katovuosien sarja, joka on jättänyt ruokavarastoja tyhjiksi. Tästä on syytetty ilmastonmuutosta (sään ääri-ilmiöitä, vuodenkierron sekoamista) sekä vastuutonta Big Agroa (monokulttuuriviljelyä, pölyttäjien määrän romahtamista), mutta mitään sen suurempi konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi ei ole kyetty panemaan täytäntöön.
  • Länsimaissa yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden tunne on romahtanut tulonjaon epätasapainon kasvettua entisestään (poliittisia korruptioskandaaleja, kasvavaa työttömyyttä), väkivaltaiset mielenosoitukset ja niiden hajottaminen poliisivoimin on muuttunut totutuksi tapahtumaksi.
  • Suomessa sote-uudistuksen tuhosi varoitetuilla tavoilla terveydenhuollon ja yhteiskunnan sosiaaliset turvaverkot. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen vakaata hallitusta ei ole ollut, kaikki yhdistelmät käytiin läpi. Hyvinvointierojen nopea kärjistyminen on näkynyt väestöryhmien välisinä konflikteina, katuväkivaltana, jne.

Tokion tauti 

Suuren yleisön toimesta “Tokion tautina” puhuttiin 2023 aikana useista yhdistelmistä oireita jotka johtuivat erilaisista syistä.

Varsinainen Tokion tauti on nopeasti mutatoituva influenssavirus (Nagatacho A H7N8) joka levisi globaaliksi pandemiaksi keväällä 2023. Se on erityisen ärhäkkä ja herkästi tarttuva ja leviää sekä eläinten kautta että kosketus- ja pisaratartuntana.

Oireet:

Nagatacho-viruksen A(H7N8) (ns. Tokion tauti) aiheuttama taudinkuva poikkeaa tavallisesta kausi-influenssasta.

Itämisaika on usein vajaan viikon mittainen. Yleisiä oireita ovat korkea kuume ja hengitystieroireet jo pian taudin alkamisen jälkeen.

Normaalien influenssaoireiden ja korkean kuumeen lisäksi yleisesti esiintyy kipua tai painetta rinnassa, äkillistä huimausta tai sekavuutta ja voimakasta oksentelua.

Vaikutukset:

Tokion taudin vaikutuksia pahensivat merkittävästi samaan aikaan ihmisten aikaansaamat muut tilanteet. Aiemmin Suomeenkin levinnyt antibioottiresistantti pneumokokki-bakteerikanta ja WHOn pieleen mennyt arvaus viruskannasta – THLn hankkima rokote ei suojannut pandemiavirukselta. Virusinfektio altisti populaation bakteeritulehduksille ja terveydenhuollon ruuhkautuessa ja myöhemmin romahtaessa multiresistentit bakteerikannat levisivät kehnoissa oloissa. Tavanomaisetkin tulehdukset muuttuivat vaarallisiksi.

Pandemian toisen aallon voima ylitti pessimistisetkin arviot sen pyyhkäistessä maailmalla ja Suomessa loputkin terveydenhuollon voimavarat kumoon. Kolmas aalto aapui syksyllä ja yhteiskuntajärjestys romahti lopullisesti.

Kesän ja syksyn 2023 kuluessa iso osa ihmistä on kuollut joko suoraan tai välillisesti taudin takia. Yhteiskuntarauhan ja infrastruktuurin romahtaessa ja talven tultua Suomessa ja maailmalla kuoltiin myös paniikkiin, väkivaltaisiin yhteenottoihin, nälkään ja kylmään. Toisen vuoden keväällä kukaan ei tarkkaan tiedä kuinka moni on selviytynyt ja miten, kommunikaatioyhteyksiä ei enää ole.

1. vuosi (2023)

Toukokuu

  • Aasiassa leviää uusi influenssavirus, joka tarttuu elämien kautta sekä pisaratartuntana ja johtaa suuressa osassa tapauksista parissa päivässä-viikossa kuolemaan. Vapunpäivänä Suomessa katsellaan uutislähetyksissä kuvia joissa ihmiset kulkevat hengityssuojat kasvoilla ja hyppäävät kadulle tuupertuneiden yli. Ajankohtaislähetyksissä spekuloidaan “Tokion taudilla” ja kaupungilla kerätään hätäapua SPR:n lippaisiin.
  • Viikkoa myöhemmin tauti saapuu Suomeen ja sairaalat täyttyvät nopeasti. THL antaa epidemiavaroituksen ja kolme päivää myöhemmin korottaa sen WHO:n suosituksesta pandemiavaroitukseksi. Pääministerin kansliasta annetaan kehoitus välttää julkista liikennettä ja jäädä etätöihin. Uutisten perusteella tauti leviää ympäri maailmaa. Viruksen vaikuttavuutta tehostavat huomattavasti antibioottiresistentit pneumokokki-kannat ja WHOn pieleen mennyt arvaus virusrokotteen suhteen sekä möhläykset viruslääkityksen jakelussa SoTe-uudistustuksen runtelemissa terveyskeskuksissa.
  • Tauti leviää nopeasti ahtaissa tiloissa kuten kouluissa, julkisissa liikennevälineissä tai varuskunnissa.
  • Muutamaa viikkoa myöhemmin työpaikat ovat hiljenneet ja kaupungeissa on vaikea löytää kauppaa joka olisi auki ja palvelisi. Epätoivoiset alkavat murtautua kauppoihin, osa muuttaa kesämökeille asumaan. Tiet ruuhkautuvat autojen joiden kuskit ovat tuupertuneet rattiin tukkiessa väylät. Maaseudulla ihmiset eristäytyvät koteihinsa ja uhkailevat lähestyjiä.

Kesä

  • Pandemian toinen aalto pyyhkäisee maailman ja Suomen terveydenhuollon polvilleen. Sairaaloiden pihoille tilataan kylmäkontteja vainajien säilytykseen.
  • Ihmiset ovat oppineet välttämään julkisia paikkoja (myös sairaaloita) ja selviytyvät syömällä kotien varmuusvarastoja ja filtteröimällä vettä. Osa käy töissä sikäli kun työpaikalla on mitään mitä voi tehdä.
  • Sähkönjakelu on muuttunut epävakaaksi mutta teollisuuden hiljennyttyä sitä riittää kohtalaisesti kotitalouksissa. Ruoanjakelua järjestetään, mutta osa ihmisistä ehtii aina paikalle vasta sen loputtua.
  • Pääministeri ilmoittaa että valmiuslain toimivaltasäännöksiä aletaan soveltaa välittömästi. Sotilasreservi kutsutaan palvelukseen, mutta vain pieni osa vastaa kutsuun. Kaupungeissa kuuluu satunnaisia laukauksia ja kaduilla liikkuu erilaisiin univormuihin pukeutuneita joukkoja (poliiseja, sotilaita, stevareita, kansalaispartioita).
  • Valtiovallan konkreettisimmin näkyvä toimi on, että suurten kaupunkien ulkopuolelle perustetaan vastaanottokeskuksia joihin kaupungeista tulvivat ihmiset ohjataan asumaan.
  • Uutisia vaikutetaan sensuroitavan ja ihmiset hankkivat tietonsa pääosin nettipalstoilta joilla spekulaatiot käyvät villeinä (10-30% Suomen väestöstä sanotaan kuolleen). Tämä synnyttää ajoittaisia joukkoilmiöitä, joita viranomaiset hillitsevät kovin ottein.
  • Maailmalla leviää uutisia bioterrorismista ja väitteitä Tokion taudin uusien aaltojen olevan tahallaan aiheutettuja.
  • Suurten kaupunkien ulkopuolella yhteisöt säilyttävät paremmin toimintakykynsä, ihmiset luottavat tuntemiinsa viranomaisiin ja varastoidut tarvikkeet riittävät paremmin. Vastaanottokeskuksista kiertää villejä huhuja, osan sanotaan muuttuneen kuolemanloukuiksi, osan järjestäytyneen terrorisoimaan lähiseutuja.

Syksy

  • Pandemian kolmas aalto saapuu Suomeen. Terveydenhuoltoa ei enää ole saatavilla.
  • Syyskuussa Nesteen jalostamoilla Porvoossa syttyy tulipalo jota ei saada hallintaan. Koko kaupunki palaa. Uutiset näyttävät kaukaa kuvattuja kuvia tulimerestä ja koko maa haistaa palon.
  • Kaupat ja varastot ovat tyhjentyneet. Kuljetuslogistiikka, joka on pitkään heikentynyt, lakkaa kokonaan toimimasta. Puolustusvoimat jakaa paikoitellen hätäapua rekoista toreilla
  • Marraskuussa vähän ennen talven tuloa Helsingin pelastuslaitoksen varautumispäällikkö on ilmoittanut että 1000 ensimmäistä miestä ja 1000 naista otetaan Merihaan isoon väestönsuojaan minkä jälkeen ovet suljetaan. Ihmisiä tulee moninkertainen määrä, ovet pakotetaan kiinni aseilla uhaten eikä niitä ole sen jälkeen avattu
  • Sähkönjakelu ja tietoliikenneverkot rappeutuvat hiljalleen siihen pisteeseen, että eivät käytännössä enää ole toiminnassa alkutalvesta.

Talvi

  • Talvi tulee varhain ja on kylmä ja runsasluminen.
  • Valtavia määriä ihmisiä kuolee pakkaseen, nälkään ja kulkutauteihin. Tokion tauti ei ole kadonnut mutta sen suhteellinen merkitys pienenee. Silti jotkut suhtautuvat jokaiseen yskivään kauhulla ja ajavat tämän pakkaseen kuolemaan.
  • Infrastuktuuri ja tuntemamme yhteiskunta romahtavat lopullisesti.
  • Ylen Pasilan lähetykset loppuvat marraskuussa armeijan yksikön päättäessä luopua Helsingistä ja noutaessa kaiken teknisen henkilökunnan omaan käyttöönsä. Seuraavan kuukauden ajan tulee automaattisia pandemia-varoituksia ja vakiomuotoisia toimintaohjeita sekä ajoittain piraattiradio-henkisiä koosteita ulkomailta saaduista tiedoista (vastaavia kuin Suomessa). Joulun tienoilla kaksi viimeistä “toimittajaa” pitävät jäähyväislähetyksen.
  • Muun kuin kasvokkaisen tiedonkulun kadotessa viranomaiset menettävät merkityksensä muuten kuin kaikkein lokaaleimmalla tasolla. Marraskuun viimeisessä lähetyksessä eduskunnan istunnosta paikalla on kymmenen kansanedustajaa. Toisistaan eristyvät yhteisöt alkavat kehittää omaleimaisia viranomaiskulttuureja.
  • Eloonjääneet hakeutuvat eri perustoille muodostuneisiin ryhmittymiin (kaveriporukoihin, seurakuntiin, VOK:eihin). Valtaosa on löyhiä ja riitaisia, ja tulijoita on aivan liikaa saatavilla oleviin resursseihin nähden.
  • Pienen mittakaavan alueellisia aseellisia konflikteja syntyy, kun erilaiset militarisoituneet yksiköt nahistelevat resursseista.
  • Talven jälkeen Suomen väestöstä on elossa ehkä muutama prosentti. Mikään yhteisö ei ole kyennyt suojautumaan vaan kaikki vanhat rakenteet ovat mennyttä.
  • Radioaalloilla tiedottaa kerran viikossa Mikkelissä majaileva hallitus, jonka äänitorvena on vanhan hallituksen maatalousministeri Rahila. Tiedonannot vaihtelevat absurdin irrelevanteista kotoisan paikallisiin.